Caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

delirium Excuse, that interrupt you, but..

Caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Mata duree kanaan dhimmoota adda addaarratti yaada koo otuu hin dhiyeessin dura, addaan bahinsa uumamee, bar-kurnee tokkoo ol fudhate booda, ibsa walhubannoo fi araaraa Adda Bilisummaa Oromoo ABO garee lamaanii, ABO QC fi ABO Shanee Gumiidhagayuu keenyaaf ilmaan Oromoo baga gammdne jechuun barbaada.

Itti aansees, gareeleen kun lamaan baga walhubachuu dandeessan; baga araarri kessan milkaaye jechuun fedha. Rakkoolee hundaa irra aantanii gara tokkummaa dhugaatti akka deemtan abdiin qaba. Ergan gammachuu kiyya ibsadhe booda, mee gaafii waliigalaa tokkon kaasa: Tokkummaan dhugaa maaliin madaalama? Gabaabumatti, tokkummaan dhugaa kan kaayyoo fi galii tokkoof ijaaramu, tokkummaa dirqamaa ti jechuu dha.

Kan uummtani Oromoo barbaadus tokkummaa akkanaa ti. Ibsa walhubannoo ABO dhiyoo kana bahe keessatti, qabxii lammaffaan akkana jedha:. Kaayyoon irratti hundoofnee qabsoo bilisummaa Oromoo gaggeessinu — bilisummaa Oromoo fi walabummaa Oromiyaa, kan repubilika Oromiyaa jaaruun xumuramuu tahuu wal hubannoo irra geenyee jirra.

Kun kan agarsiisu, kaayyoon gareen kun lamaan qaban irratti waliigalan fi galiin isaan barbaadan tokko jechuu dha. Diinni fi alagaan kun ammoo callisaniituma akka hin teenye beekuu fi hubachuu qabna. Kun dhugaa waliigalaa ti jechuu dha. Inni biraa, maaliif kan dabrerraa haa barannu jedheef, waayee walhubannoo fi waliigaltee, keessumaayuu waayee walhubannoo, kanaan duras yeroo adda addaa keessatti dhageenyee turre.

Fakkeenya tokko tokko kaasuuf, akka marsaalee Oromoo tokko tokkorratti maxxansamanitti. Ibsi sunis akkana jedha:. Asirratti, wantin dubbistoota barruu kiyyaa hubachiisuu barbaadu, kan dabre kaasee asitti qeequuf yookaanis ammoo waliigaltee ammaa kana shakkii fi gaafii keessa galchuuf otuu hin taane, wanti dabre sun hunduu hubatamee; mooyxannoon irraa argatamee; kan ammaa kun gufuu tokko malee akka fiixaan bahu; ciminaan akka irratti hojjetamu hubachiisuufi. Yoo akkana hin taane, kan mooraan keenya diigamu fi laafurra, kan koflaatuu akka hin taaneef carraa kanaa yaaddoon qabu ibsuufi.

Yaaddoon kiyya kun eessaa dhufe? Maalirraa madde? KY ABO kan ture sun, gareen tokko sagantaa ABO jijjiire; kan hafe bakkee lamaa saditti gargar bahe; gareen ykn jaarmayaan biraas uumamuuf waan jiru fakkaata? Kanaafan, akka dogoggorri fi balleessi walfakkaataan hin uumamne kan dabrerraa haa barannu jedha. Yeroon ammaa yeroo kaayyoo fi galii ifa godhanii; kutannoo fi murannoodhaan irratti hojjetanii qabsoo cimsanii dha. Dubbistoota barruu kiyyaa yaadachiisuuf, ibsa waliigaltee Onkoloolessa bara godhame sanarratti, anis gadaa.

Gaheen ykn qoodni nuyi kanaaf gumaachinus itti fufuu qaba. Warri amma walhubattani fi araaramtanis, walitti deebitanii; caasaa tokko jalati ABO cimaa tokko akka gootan abdiin qaba. Abdi guddaa galatoomi yaada ijoo kanaaf. Tokkummaa qabsaawoota qofa utuu hin tahin diinnii fi alagaan Oromoo wal-biraatti arguu arguu hinfedhu.

Tokkummaan ilmaan Oromoo waan isaan balleessuu itti fakkaata.

Baajata bara 2011 OBN 29 10 2010

Yuunvarsitii ani keessa jiru Awurooppaa tti illee nu rakkisaa jiru. Kun kan tahuuf akkuma duran baran sani tajaajiltuu nu godhachuuf malee nu fayyaduuf miti. Araaraa fi tokkummaa tahe kana itti rifaachuu qofa utuu hintaane diiguuf illee duubaatti hinjedhan. Waggoota 20 darbee projektii isaaniitu carraaqaa asi gahe. Kanaafuu, Tokkummaa haroome kana namuu akka qaroo isaatti hordofee eggachuu qaba.

Hardware shop singapore

Jaarmayaa Oromoo hafanis karaa itti daandii fakkaataatti dhufanii ofii fi saba Oromoo cunqursaa alagaa fi nyaaphaa jalaa baasan irrattii hojjechuu qaban. Waaqayyoo hunda keenyaaf hubannaa haa kennu.

The Oromian bateleur.To browse Academia.

Download: Sirreefama Iskeelii Miindaa Haaraa Bara 2012 Kan Hojjatoota Mootummaa Itoophiyaa.pdf

Skip to main content. Log In Sign Up. Yared Endashaw. Xiinxala raawwiii waggootan darban shanan Amantaa uummatni kenniinsa tajaajila fayyaa irratti qabu ilaalchisee Itti fayyadamtoota tajaajila fayyaa dabaluu ilaalchisee Maddaa fi qoodiinsa faayinaansii fooyyessuu ilaalchisee Ittsaa fi to'annoo dhukkuba daranyoo sombaa TB fi Juuzam 32 4. Ittisaa fi to'annoo Dhukkuboota tirooppikaalaa xiyyeeffannoo barbaadan Neglected Tropical Diseases Tajaajila fayyaa maatii fooyyessuu ilaalchisee Dhaqqabiinsaa fi kenniinsa tajaajila fayyaa Hooggansaa balaa tasaa fayyaa hawaasaa Tajaajila Qulqullina fayyaa, fayyaan walqabatanii fi omishootaa Sirna misooma fi hoggansa qabeenya humna namaa fooyyessuu ilaalchisee Itti fayyadama teekinoloojii odeeffannoo hammayyaa guddisuu Inshuuransii fayyaa hawaasaa ilaalchisee Karoora waggoottan dhufan shananii Xiinxala Haala Seektara Fayyaa Xiinxala haala keessaa fi alaa SWOT analysis Dhimmoota ijoo ciminaa fi carraa gaarii irraa maddan fi tooftaa itti fayyadama isaanii EnablersManni Maree Bakka Bu'oota Uummataa Itoophiyaa bajata bara irratti mari'achuun sagalee guutuun raggaasise.

Ministirri Muummee Dr. Abiyyi Ahimad baajata bara f ramadamerratti gaaffilee miseensota mana maree bakka bu'oota uummataarraa dhiyaateef deebii kennaniiru.

caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Kanaaf, mootummaan maal raawwachuuf karoorfate? Kanneen jedhan turan. Abiyyi gaaffilee kanaaf deebii yeroo kennanitti xiyyeeffannaa baajanni bara irratti fuulleffate miseensota mana mareef ibsaniiru. Baajata bara haaraa qopheessuu keessatti raawwiin ji'oota ja'aa dhuma waggaa gama gamuun baajanni waggaa itti aanu maalirratti akka xiyyeeffachuu qabu adda baasuuf gargaara jedhaniiru. Haaluma kanaan, xiyyeeffannaan bara baajataa akkuma duraan ture hiyyummaa hir'isuurratti kan fuullefatedha jedhaniiru.

Dhibbeentaan 55 baajata bara kan kaappitaalaa yommuu ta'u dhibbeentaan 45 ammoo kan idileeti jedhaniiru, Ministirri Muummee Dr. Baajanni kaappitaalaa ramadame kunis pirojektoota jalqabamani xumuruudhaaf kan ramadaman ta'us jedhaniiru. Biyyoota ollaa dabalatee baajanni Itoophiyaan kaappitaalaaf ramaddu biyyoota Afrikaarra caalaa ta'uun isaa xiyyeeffannaa hiyyummaa hir'isuurratti xiyyeeffachuu agarsiisa jedhu.

Baajatni bara ramadame kun baajanni naannoleef ramadamu, kan duraan baramerraa haalaan dabaluu ibsanii naannolee guddataa jiran kan akka Affaar, Beneshaangul Gumuziifi Gaambeellaaf deggersa qarshii walakkaa biliyoona tokkotti dhiyaatu ramadeera jedhan Dr.

caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Baajata bara kana kaayyoo ramadameef ooleeraa kan jedhu hordoffiin sadarkaa adda addaatti xiyyeeffannaa addaatiin akka taasifamu dubbatanii, rakkoowwan fayyadama baajataa baroota darbanii akka hin uumamneef hojjechuudhaaf tumsi hunumaa barbaachisaa ta'uu cimsanii akeekkachiisaniiru.

Qaamoleen jijjiirama amma adeemaa jiru hin deeggarre jiru. Bakkeewwan garagaraatti jijjirama kana booreessuuf hojiileen hoijjetaman jiru.

Miview 06344

Mootummaanis isaan beeka, karaattis hambisa jedhaniiru. Akka Ministirri Muummichaa jedhanitti, invasimantiin kan dubbatamaa jiru guddaadha, garuu hanga dubbatamu hojiirra oolee lammileen irraa fayyadamaniiru kan jedhamu ilaaluu barbaachisaa ta'us xiyyeeffanaa addaan hojjetama. Invasimantii jajjabeessuuf bu'uuraalee misoomaa barbaachisan dhiyeessuun alatti fuula ifaafi jaalalaan simachuu, nagaafi tasgabbii abbootiin qabeenyaa amantaa nurraa qabaachuu danda'an uumuuf karaa barbaadamuun dandeettii cimsachuurratti ni hojjetama jedhan.

Gama rakkoo sharafa alaa jiru furuuf ammoo misooma qonnaa bu'uurarraa caasaa isaa jijjiiruun, industirii maanifaakcheringii waliin akka waldeggeru taasifama.

Qaala'insa jireenyaa yeroodhaa gara yerootti yaaddoo jireenyaa lammilee ta'e furuuf ammoo daldaltoonni qaala'insi jireenyaa akka uumamu taasisan ni hordofamuun alatti galii lammilee guddisuurratti hojjetama jedhan. Qabeenya turiizimii jiru fayyadamuuf sirni viizaa rakisaa ta'e foyyeessuun maqaa gaarii daandii qilleensaa biyyattiin qabduus akka carraa gaariitti itti fayyadamuuf hojjetaman jedhan.

Ijaarsi biyyaa sekteroota murtaa'an qofaan miti kan jedhan Dr. Abiyyi, tumsa hundumaa barbaada jedhaniiru.

Ministirri Muummee dhaabbileen misoomaa mootummaa baankiiwwan biyya keessaa qofarraa liqii Birrii biiliyoona fudhachuunsaanii ibsaniiru. Raawwiin pirojektoota jajjaboo biyyattiin baroota darban keessa jalqabde karaa heduutiin kasaaraadhaaf kan saaxilame waan tureef, bara baajataa dhufu kana keessatti garuu pirojektii haaraa jalqabuurra isa jalqabame xumuruurratti xiyyeeffatama jedhaniiru.

Akkaataan fayyadama baajataa pirojektoota gurguddoo kan akka humna ibsaa, shukkaaraafi xaa'oo kan baayyee qisaasamee ta'uu heeranii, bara dhufu kana garuu mootummaan kan sirriitti hojjetu hojjetee kan dadhabe garuu dhaabbileen dhuunfaa akka hojjetan dabarsee kenna jedhaniiru. Hunda caalaa garuu seenaa biyyattiin osoo qabeenya uumamaafi humna namaa ball'aa osoo qabduu hiyyimmaafi gadadoo keessa jiraatti jijjiiruuf karaa adda ta'een hojjetamuu qabas jedhan.

Gama barnootaatiinis Itoophiyaan yeroo ammaa barattota miiliyoona 29 kan qabdu ta'uu dubbatanii, rakkoo qulqullina barnootaa jiru jijjiiruuf karoora addaa yeroo dhiyootti hojiirra ooluuf jiru qophaa'aa jira jedhaniiru. Oduu Itoophiyaa Viidiyoo Jajjaboo.

Paarlaamaan Itoophiyaa bajata bara dhufuu raggaasise 6 Adooleessa Nageenya ilaalchisee Qaamoleen jijjiirama amma adeemaa jiru hin deeggarre jiru.Miseensota ABO kaayyoo keessanitti cichuun QBO keessatti qooda lammummaa gumaachaa jirtan; Waraana Bilisummaa Oromoo haala ulfaataa jalatti diina kuffisaa kufaa jirtu. Dargaggootaa Oromoo, sodaan alatti diina dhala namaaf naasuu hin qabne irratti finciluun mirga ummata keessaniif falmaa jirtan. Kabajamaa Ummata Oromoo, sababa bittaa alagaan jireenya gadoo fi hadhaawaa keessatti argamtu; Akkasumas deggertootaa fi firoottan QBO.

Baga waggaa haaraa geessan jechuun ABOn dhaamsa isaa isiniif dhiheessa. Waggaan haaraa kunis bara ummatni Oromoo waanjoo gabrummaa jalaa bahee bilisummaa isaa itti gonfatuuf, bara diinni ummatootaa itti jilbeenfatee mirgi ummatoota cunqurfamoo itti waaru akka tahu hawwii isa ibsa.

Miui system launcher with app drawer

Bara keessa mooraan QBO maal fakkaataa ture? Haalli impaayera Itophiyaa fi diinaa maal fakkaata ture? Ummatni Oromoo kiyyoo kolonii Itophiyaa jalatti kufuu irraa mootummoota Itophiyaa darabeen isa bitaniin miidhaan dorgomaa hin qabnee fi hacuccaan dhala namaaf hin malle irra gaheera. Mootummootni irratti wal jijjiiran maqaa fi bifa jijjiirratanillee galiin isaanii tokkicha waan taheef gabrummaa itti jabeessaa dhufan malee irraa hin laaffisne.

Sirni nugusummaa, soshaalizmiis tahe dimokraasii kan ittiin bittootni of golganii saaminsaa fi cunqursaa isaanii tarkaanfachiisan tahe malee ummata Oromoof faaydaan argamsiise homaatuu hin jiru.

Kana mirkaneessuuf ummatni Oromoo akkamitti akka jiraataa fi haala irra geessifamaa jiru ilaaluu qofti gahaa dha.

Kana irraa Oromiyaa keessatti kan badhaadhaa jiran alagoota alaa dhufanii fi Wayyaanota aangoo of harkaa qabani dha. Oromiyaan bakka abbaan biyyaa itti hagabuu fi hiyyoomu alagaan keessatti duroomu taateetti. Dhalataan Oromoo baratee jireenya irra wayyaa akka hin jiraanne taasisuuf barnoota wayyaa waraana keessatti argattu jedhee gowwoomsuun lola isaa lolsiifataa fi waardiyyaa godhatuun jireenya hammaataa jalatti gammoojjiitti dhamaasa.

Diinni dargaggoo Oromoo irratti xiyyeeffatee hidhaa, ajjeechaa, ukkaamsuu, arihatamuu fi rakkoolee adda addaa irraan gahu illee dargaggoon osoo hin jilbeenfanne wal gurmeessuu dhaan diddaan agarsiisaa jiru kan diina muddamsuu keessa seensisaa jiruu fi bilisummaan ummata Oromoo kan hin hafne tahuu mirkaneesse dalagaa boonsaa dargaggoo Oromoon waggaa dabre keessa hojjatame dha.

Bara Bajata Itti Aanutti Sirni Kafaltii Hojii Wal Qixaaf Mindaa Wal Qixaa Hojiirra Ooluu Ni Jalqaba

Dhaadannoolee: Gabrummaan haa gahu! Alagaan bulfamuun as irratti haa dhaabbatu! Qabsaawaan ni kufa Qabsoon iti Fufaa! Fincilli diddaa gabrummaa Qeerroo Oromoon adeemsifamaa jiru kunis hanga cunqursaa fi saaminsi ummata Oromoo irraa hin hafnetti kan itti fufu tahuu ABOn hin shakku. Mootummootni Itophiyaa hundi amantiin golgamuu fi itti fayyadamuun bittaa isaanii dheereffatuuf itti gargaaramaa kan turan tahuun falamsiisaa hin tahu.

Amantii tokko kan mootummaa taasisuun kaan moggeessuun tooftaa isaa beekamaa dha. Caasaa amantii keessa harka naqatuun matootii amantii ofiif fedhan irratti muudaa itti fayyadaman. Karaa biraan amantii qaphxii garaagarummaa taasisuun ummatoota wal irraa fageessuun bittaa isaaniif haala aanjeessan.

Mootummaan Wayyaanee dimokraatawaa tahuu isaa guyyuu lallabatu matootii amantii dhuunfatee itti fayyadamuutti dabalee amantii hordofanii fi mirga amantii qaban kabajsiifachuuf gaafaatuu qofaan amantoota ajjeesuu, saamuu fi hidhuudhaan mootummoota Itophiyaa isa dura turan kan caale tahee argama. Kana irraa biyyoota lammiiwwan biyyaa cunqursaa, saaminsaa fi roorroo baqa biyyoota ollaatti baqatan keessaa Itophiyaan isii duraa ti.

Mootummaa Wayyaanee dhaloota biyyaa akka baqatan taasisee bakka baqatanittis akka nagaa hin argannee taasisuu dhaan mootummoota biroo irraa addummaa qaba. Mootummaan Wayyaanee baqqattoota Itophiyaa walii gala addatti ammoo baqataa Oromoo irratti xiyyeeffatuun qondaalota mootummoota biyyoota ollaa garitti gargaaramee Oromoota hedduu ukkaamsuu fi ukkaamsisuun biyyatti deebiseera. Seera addunyaa cabsuun daangaa biyya ollaa keessa seenee kan inni ajjeesee fi ajjeesise lakkoobsaan hedduu dha.

Kun hundi Oromoo irra kan geessifamuuf mirga isaaf falmatuu fi sirna abbaa irreef tole jedhee buluu diduu isaati irraa ti.

Kan dabrerraa haa barannu!

Waggaa xumurame keessa sirna cunqursaatti mataa tahuun waggoota 20 oliif abbaa irrummaan empayerittii dursaa kan ture dhabamullee kanneen sirna kanan leenjifamanii qopheeffamanii fi jaleewwan sirnichaa sirna farra ummatootaa kana itti fufsiisuuf kakuu isaanii haaromsuun, tuffii ummatootaaf qaban kan agarsiisu tahuutti dabalee, mirga ummatootaa ukkaamsaa jiratuun kaayyoo Wayyaanee tahuu mirkaneesse. Kanneen jalummaan hiriiranis tahan karaa nagaa qabsoofna jedhan hundi moggeeffamanii aangoo furtuu irraa fageeffamuu fi yakka hin raawwatneen hidhaa waggaa dheeraa itti murteessuun waltajjii siyaasaa irraa fageeffaman.

Kunis Wayyaanee jalatti mirgi ummatootaa kabajamuu fi sirni dimokraasii dhugoomuun kan hin yaadamne tahuu agarsiise. Tarkaanfiin harqoota gabrummaa of irraa buusuuf ummata keenyaan fudhatamaa ture kunis kan qabsaawotaa fi firoottan qabsoo gammachiise, diina ummata Oromoo mataa gadi qabachiise dha.

Diddaan gosa adda addaa, fincilootni fi tarkaanfiileen fudhataman guyyaa bilisummaa ummata Oromoo dhiheessu, dhabama diinaa jarjarsaa jira.Mormii cimaa deemaa tureen wal-qabatee biyyattin Guraandhala keessaa yeroo lammataatiif labsii yeroo atattamaa labsiteetti.

Biyya Afrikaa keessatti guddina diinagdee saffisaa galmeesisaa jirtuu fi baayyina uumataatiin ardittii irraa lammata taate, akkasumaas Yunaaytid Isteets wajjin hariiroo cimaa qabdu tanaaf, murtii fi tarkaaffiwwaan amma fudhatamaa jiran egeree ishii murteessuuf bakka guddaa qaban. Boodas, haaroomsa xixiqqoo agarsiisuu jalqabe. Dawwanaa kutaawwaan biyyattiii adda addaatii godhaniinis, Dr. Abiyyi ergaa tokkummaa fi guddina biyyaa irratti hundaahe dabarsan.

Taullee, muufii fi gaddi hidda jabeeeffatee jiru ammas mullachuu guutumaan guututti in dhabbanne. San malees, labsiin yeroo atattamaa Guraandhala 16 labsame mootummaa federaalatii angoo namoota mormanii ukkamsuu jabaa kenneefira.

Jeequmsi Itoophiyaa rakkina hammaataa geechiseera. Dhabbileen mirga dhala namaatii falmaan an akka Hiwumaan Raaytis Waach, Amnistii Internaashinaal fi kaan kana laalchisee ibsa qorannoo irratti hudaahe dhiheessaa turan. Karaa mootummaatinis, qorannoon bifa qindaaheen geggeeffamu in banamne. Abiyyi itti gaafatamaa godhee filachuun dura bellama guyyaa filannoo jijijjirraa ture.

caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Abiyyi haala jiru foyyeessa abdiin jedhu ballinaan jira. Hidhanni guddaan Dr. Dhaabbata Dimookiraatawaa Ummata Oromoo Dh. Takka garuu nama paartii in qabne, dhuunfaadhan dorgomeetu argate.

O, Dh. A, Dh. I, an hafan 38 A. T dha. Karaa bitaatiin pirezdaantiin biyyaattii fi mummeen ministiraa dhalootan Oromoo dha. Egaan akkaatan qooddannaa angoo kun bakka angoon dhugumaa jirun - A. Aleeks Dee Waal Yunivarsiitii Taftisitti dhaabbata haala nagahaa addunyaa foyyeessuuf hojjatu, Woorlid Piis Faawundeeshin jedhamuu daayireektara olaanaadha. Qorataan kun, lammiiwwaan Itoophiyaa dur yeroo biyyoota kaan deemaan beelaa fi iyyummaa biyyattin ittiin beekkamtuun qanahaa turan, jedhanii amma garuu sun akka jijjiirramees tareessan.Gamaaggama taasise keessattis, seektaroonni Paablik Sarvisiifi Misooma Qabeenya Namaa f itti waamaman karoora qindaawaa baafatanii waliin hojjechuun, qulqullina barnootaa mirkaneessuuf kaarikulamii barnoota haaraa qopheessuuf jalqabbiin jiru, ijaarsa dandeettii saayinsiif teknoloojii cimsuuf tajaajila leenjii hubannoo cimsuun walqabatee kan kenname dhimmoota akka ciminaatti koree kanaan ilaalaman keessaa isaan ijoodha.

Addee Loomii Badhoo ibsaniiru. Walumaa galatti, IRREECHA kabajnu milkiin akka xumuurruuf tumsa taasisaa, kabaja Irreechaa akka xumuurreen harcaatii tokko malee hojii kanatti galuu qabna jedhamee jira.

caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Kaadhimamtoonni Miseensa Kaabinee Naannichaa ta'anii Tashoomaa Addunyaafi hubachiiftonni biroo Caffeef dhiyeessanii jiru. Barbaachisummaa wixinichaa ilaalchisee Obbo Abarraa Obbo Ahimad Mahaammadiifi hubachiiftonni biroo Caffeef dhiyeessanii jiru.

Obbo Issaa Boruufi qaamni wixinee kana qopheesse Caffeef dhiyeessanii jiru. Office Opening hour. Box: - Miseensota Caffee. Labsiiwwan Murteewwan Dambiilee Wixineewwan. Barruulee Biroosharoota Xal-oduu. Mata Duree. Kutaa 2ffaa - Friday, 21 February More Articles Gutuu isaa Dubbisuuf. Barreefamoota Haaraa Waajjirri Caffee Oromiyaa gitoota banaa armaan gadii irratti Jijjiirraan dorgomsiisee qacaruu waan barbaaduuf iyyaattoonni ulaagaa armaan gadii guuttan Sadaasa 05 - 15 Bara tti Saarbeetii Calcalii Daariktooreetii Bulchiinsa Humna Namaa Lak.Oromo News.

African News. Formerly Oromia Quarterly. T oday, Desalegn is a banker. Since then he has married and, like many of his generation in Ethiopia, mostly avoided politics. In traditional Oromo culture the term denotes a young bachelor. As the Oromo movement has grown in confidence in recent years, so the role of the Qeerroo in orchestrating unrest has increasingly drawn the attention of officials.

Trustdice promo code

Party sympathisers accused members of being terrorists. Though many dispute this characterisation, few doubt the underground strength of the Qeerroo today.

But like many older activists, he confesses to limited knowledge of how they organise themselves. But in a recent interview with the Guardian, two local leaders in Adama, Haile and Abiy not their real namesshed light on their methods.

According to the two men, who are both in their late 20s, each district of the city has one Qeerroo leader, with at least 20 subordinates, all of whom are responsible for disseminating messages and information about upcoming strikes. They say their networks have become better organised in recent months, explaining that there is now a hierarchical command chain and even a single leader for the whole of Oromia. The role of Oromo activists among the diaspora, especially those in the US, also remains crucial, despite the shutdown.

Zecharias Zelalem, an Ethiopian journalist based in Canada, argues that it is thanks to prominent social media activists that the Qeerroo have acquired the political heft that youth movements in other parts of the country still lack. We evaluate it and then decide whether to act on it. Some analysts fear further repression will push members of a still mostly peaceful political movement towards violence and extremism. There were reports of similar incidents during protests throughout the past month.

Jibril Ummar, a local businessman and activist, says that he and others tried to ensure the protests in Adama were peaceful, calming down overexcited young men who wanted to damage property and attack non-Oromos. When you are emotional you put the struggle in jeopardy. Gerba says he worries about violence, too, including of the ethnic kind.

This concerns me very much and it is something that has to be worked on. This might placate some of the Qeerroo, at least in the short term.

But it is unlikely to be enough on its own to dampen the anger. Protests this week in Oromia have raised concerns, with one on Wednesday 11 October killing 8 people. Peaceful protests were reported again on Thursday in several Oromia towns, including Woliso in West Shawa, where locals reported a peaceful rally of more than 15, people.

Officials from the Oromia regional state also said the protests were planned by forces that want to weaken Oromo unity. The protests went ahead despite calls for their cancellation.


Mor

thoughts on “Caasaa isaa iskeelii haraa bara 2012

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top